Mielipidekirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 8.4.2026
Kiertävää seniorineuvolaa on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pohdittu joskus aiemminkin, mutta ajatus on jäänyt taka-alalle. Nyt, kun talouden tasapainottaminen on edennyt, olisiko oikea hetki nostaa se uudelleen keskusteluun?
Moni ikäihminen toivoo yksinkertaisia, helposti saavutettavia terveyspalveluja. Saavutettavuus tapahtuisi ilman pitkiä ajanvarausprosesseja tai monimutkaisia järjestelmiä. Ihmisellä olisi mahdollisuus tulla helposti paikalle, kysyä ja hoitaa perusasioita mini-interventiomallilla. Verenpaineen tai verensokerin mittaus, tarvittaessa ohjaus terveyspalveluihin, keskustelu arjesta, ohjaus liikkumiseen ja elintapoihin ovat niitä pieniä asioita, joilla voi olla suuri, terveyttä ja hyvinvointia edistävä merkitys ikäihmiselle.
Ajatus liikkuvasta senioriterveysneuvonnasta ei ole uusi eikä se ole monimutkainen. Ammattilainen jalkautuu sinne, missä ihmiset jo ovat, kuten järjestöjen tiloihin, yhdistyksiin tai kerhoihin. Kohtaaminen tapahtuu matalalla kynnyksellä, ihmisen omassa arki- tai harrastusympäristössä. Kysymys kuuluu, onko tällainen toiminta taloudellisesti uhka vai mahdollisuus?
Ennaltaehkäisy jää helposti meidän päättäjienkin juhlapuheisiin, vaikka juuri siinä olisi mahdollisuus vaikuttaa sekä ihmisten hyvinvointiin että palvelujärjestelmän kuormitukseen. Varhainen tuki voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta myöhemmin.
Samalla kyse on myös siitä, miten palvelut rakennetaan. Kaikkien ei ole helppo hakeutua vastaanotoille, mutta moni tarttuisi mahdollisuuteen, jos palvelu tulisi lähemmäs.
Ikäihmisiä ei pidä unohtaa perusterveydenhuollossa eikä ennaltaehkäisevässä työssä. Liikkuva seniorineuvola olisi paluu ideaan, jonka arvoa kannattaisi tarkastella uudelleen nyt, kun siihen voisi olla paremmat edellytykset kuin pitkään aikaan.
Ulla-Maija Kopra (sd.)
terveydenhoitaja YAMK
Vantaan kaupunginvaltuutettu
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu