Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki turvaamaan nuorten, erityisesti jälkihuollossa olevien opiskelun jatkuvuutta

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

valtuustoaloite jätetty aluevaltuuston kokouksessa 26.10.2026

Valtuustoaloite: Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki turvaamaan nuorten, erityisesti jälkihuollossa olevien opiskelun jatkuvuutta

PM Orpon hallituksen tekemät muutokset toimeentulotuesta annettuun lakiin tulivat voimaan 1.2.2026. Toimeentulotuen hakijalle säädettiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia mm. työttömyysturvaa ja opintotukea toimeentulotuen sijaan. Velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi koskee kokoaikatyön hakemista. Edellä oleva tarkoittaa myös sitä, että nuoren, joka opiskelee täysipäiväisesti ja jonka opintotukikuukaudet ovat täynnä, on ilmoittauduttava täysipäiväiseksi työttömäksi työnhakijaksi. Erityisen vakava asia on se, että myöskään sijaishuollon jälkihuollossa olevia nuoria ei ole rajattu lain ulkopuolelle. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin se, että nuoret voivat hakea opintolainaa jatkaakseen opintojaan. Monille nuorille ja etenkin jälkihuollossa oleville, joilla ei muiden nuorten tapaan ole perheen tai läheisten taloudellista ja muuta tukea, opintolainan hakeminen ei ole realistinen vaihtoehto.

Lainmuutoksen jälkeen näiden nuorten, myös sijaishuoltonuorten, toimeentulotuen perusosa puolitetaan eli on ruokaan ja välttämättömiin menoihin 290 euroa kuukaudessa, jolleivat he ilmoittaudu täyspäiväiseksi työttömäksi työnhakijaksi. Sen lisäksi voi saada tukea asumismenoihin ja terveydenhuoltoon. Opiskelupaikasta täytyy erota saadakseen työttömyysetuutta, ei riitä, että opiskelun keskeyttää. Opiskelun lopettaminen ja työttömäksi työnhakijaksi hakeminen ovat ristiriidassa toimeentulotukiuudistuksen tavoitteiden ja sen kanssa, että nuorten pitäisi voida opiskella opintonsa loppuun, saada valmiudet työmarkkinoille ja työllistyä sitä kautta. Lakimuutos ajaa nuoret opintojen keskeyttämiseen ja sitä kautta potentiaaliseen syrjäytymisriskiin, koska Euroopan toiseksi suurimman työttömyyden tilanteessa Suomessa työllistymisen mahdollisuudet ilman koulutusta ja työkokemusta nuorilla ovat erittäin pienet, lähes olemattomat.

Helmi–elokuun 2026 välisenä aikana perustoimeentulotukea saaneista 14 % sai kehotuksen ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi toimeentulotuen perusosan puolittamisen uhalla. Heistä suurin osa oli 18–35-vuotiaita miehiä. NEET-nuorissa jo nyt pojat ovat yliedustettuina.

Kun tilanteen korjaaminen nuorten ja myös sijaishuoltonuorten osalta edellyttää lakimuutosta, jota tällä hallituskaudella ei ole tulossa, tarvitaan välittömiä keinoja turvata näiden nuorten opiskelujen jatkumisen mahdollisuus. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perustoimeentulotuen saajien ja pitkäaikaisten saajien määrä on Suomen korkeinta. Se koskee myös nuoria. Hyvinvointialueen vastuulla on ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki. Niitä molempia on myönnetty vähän vuonna 2026, vaikka perustoimeentulotuen saajien määrät ovat kasvaneet.

Me allekirjoittaneet aloitteen tekijät haluamme vastauksia ja selvityksiä alla oleviin kysymyksiin:

  • Millaisiin toimiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aikoo ryhtyä turvatakseen nuorten ja etenkin sijaishuoltonuorten opintojen jatkuvuuden edellä kuvatuissa tilanteissa?
  • Millä tavalla ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisessä on otettu huomioon edellä kuvatut tilanteet?
  • Voitaisiinko näiden nuorten syrjäytymisprosessin ehkäisemiseksi tarkistaa ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen kriteereitä niin, että näissä tilanteissa niillä aina varmistettaisiin nuorten opintojen jatkuvuus ja mitkä sen kustannukset olisivat vuositasolla?

    Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen edunvalvontatyössä tulevalla hallituskaudella lakimuutoksen aikaansaaminen asiassa olisi näiden nuorten ja myös hyvinvointialueen edun mukaista.

    Vantaalla 26.10.2026

    Aloitteen tekijät:
    Riitta Särkelä, Emily Strohm ja Nina Korventaival