Puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 9.12.2025
Hyvä puheenjohtaja, aluevaltuutetut, virkamiehet ja kokousta seuraavat
Uudistus- ja tuottavuusohjelma on onnistunut eheyttämään taloutta yhdessä rahoituksen suotuisan kehityksen kanssa. Kannattaa muistaa, että hyvinvointialueen ensimmäisiltä vuosilta on katettavana alijäämäisiä tilinpäätöksiä 110 miljoonan euron edestä.
Hyvinvointialueen väestön määrä kasvaa ja ikääntyy, mikä tarkoittaa sitä, että palvelutarve kasvaa yli 2 %. Pelkästään resurssien lisääminen palvelutarvetta vastaavasti ei ole realistista, vaan tuottavuutta ja vaikuttavuutta on parannettava uudistusohjelman mukaisesti.
VAKEn rahoitus kasvaa 5 % (noin 1,3 mrd €), mikä on suurin suhteellinen kasvu Suomessa. Silti asukaskohtainen rahoitus on maan kolmanneksi alhaisin, ja suuri osa kasvusta menee aiempien alijäämien kattamiseen. Talousarvio on laadittu noin 50 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Aluehallituksen tehtävä on varmistaa, että talousarvion tavoitteet saavutetaan, tehtyjä valintoja seurataan ja päätöksenteon on oltava sekä vastuullista että rohkeaa.
Uudistus- ja tuottavuusohjelma
Uudistusohjelman toimenpiteitä jatketaan tuottavuuden ja asiakastarpeisiin vastaavien palvelujen parantamiseksi. Näin asukkaat saavat tarpeitaan vastaavat palvelut, hyvinvointialue on työntekijöille vetovoimainen työnantaja ja huolehtii kestävästä taloudesta pitkäjänteisesti. Samalla ostopalveluja vähennetään, digitaalisia ratkaisuja ja tekoälyä hyödynnetään sekä henkilöstön saatavuuteen ja työkykyyn panostetaan. Hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö on laadukkaiden palvelujen edellytys. Vuonna 2026 uudistusohjelmaa tarkastellaan ja päivitetään, tavoitteena on uudistusohjelma 2.0.
Talousarvioesitys sisältää vakanssilisäyksiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, terveysasemien lääkäripalveluihin sekä uusien pelastajien lisäämiseksi Korsoon valmistuvalle pelastusasemalle. Henkilöstömäärän lisäykset kohdistuvat pääasiassa tilanteisiin, joissa ostopalveluista siirretään palveluja hyvinvointialueen omaan tuotantoon. Henkilöstömäärän vähentämistä jatketaan konsernipalveluissa vuonna 2026.
Meistä jokainen on ollut huolissaan lisääntyvistä päihde- ja mielenterveysongelmista sekä lisääntyvästä turvattomuudesta. Siksi aluehallitus esittää, että päihdeavohoitopalveluita kehitetään ja painotetaan päihdeavokuntoutusta ohjaamalla toimintaan lisäresursseja yli 300 000 euroa.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli
Hyvinvointialueen valtionrahoituksen perusmalli on oikea, sillä se perustuu tarpeeseen. Kuitenkin sosiaalihuollon rahoitus on liian niukka; esimerkiksi Vakehyvan rahoituksesta puuttuu yli 70 miljoonaa euroa. Viime aikoina käyty keskustelu rahoitusmallista ja sen riittämättömyydestä on poukkoilevaa, diagnoosimääriin leimautuvaa ja todellisuudesta irrallista. Kannattaa muistaa, että väestörakenteen muutos on vääjäämätön Suomessa. Asukkaat liikkuvat maakuntien reuna-alueilta kaupunkikeskuksiin ja Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Siksi on huolehdittava kasvavien hyvinvointialueiden rahoituksesta ja keskusteltava siitä, miten hyvinvointialueet, joilta väestö vähenee, selviytyvät tulevaisuudessa.
Hyvinvointialueen palvelut vastaavat kokonaisvaltaisesti asukkaiden tarpeisiin
Hyvinvointialueemme on maan monikulttuurisin, ja jokaiselle on turvattava yhdenvertaiset palvelut. Siksi tarvitaan lisäresursseja viestintään, palvelujen saavutettavuuteen ja henkilöstön osaamiseen. Hyvinvointialueen asiakastyytyväisyyttä mitataan, palvelujen vaikuttavuutta ja laatua seurataan sekä kehitetään jatkuvasti. Asukkaiden osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia vahvistetaan, sillä avoin keskustelu on päätöksenteon kulmakiviä. Tiivis yhteistyö Vantaan ja Keravan kaupunkien, järjestöjen ja HUS:n kanssa on välttämätöntä palvelujen integraation ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.
Lopuksi kiitokset.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd.)
aluehallituksen puheenjohtaja