Puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 9.12.2025
Maan hallitus on asettanut hyvinvointialueet, mukaan lukien VAKEn, ikävään välikäteen. Jos hyvinvointialue ei peri maksimimaksuja, erotus vähennetään hyvinvointialueen rahoituksesta, mikä puolestaan heikentäisi alueen palveluiden järjestämistä. Hyvinvointialue on siis noidankehässä, josta ei ole optimaalista ulospääsyä. Mitä voimme tehdä? Vähintäänkin voimme huolehtia siitä, että maksuperusteista, maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä tiedotetaan kattavasti ja yksilön tilanne huomioiden.
Hyvinvointialueella on monia erilaisia ja eri perustein määräytyviä maksuja. Vuoden 2026 asiakasmaksuhinnasto on 51 sivun mittainen. On selvää, että tästä kaikesta viestiminen ei ole yksinkertaista ja yhdellä mallilla ei voida täyttää kaikkea tiedottamistarvetta.
Haluan konkretisoida tiedottamisen katvealueita tosielämän tilanteen avulla. Sairaalahoidossa oleva potilas ja omainen saivat tiedon sairaalahoidon maksuperusteen muutoksesta vasta siinä kohti, kun maksuperuste oli jo muuttunut. Potilas oli ollut kolme kuukautta sairaalahoidossa ja hänelle ja omaiselle vasta siinä kohti ilmoitettiin, että jatkossa maksu ei enää ole 25,10 euroa per sairaalapäivä, vaan tuloista peritään jopa 85 %, koska tilanne katsotaan pitkäaikaiseksi laitoshoidoksi.
Omainen kysyi hoitajalta, miksi asiasta ei ole ilmoitettu aikaisemmin. Hoitaja vastasi, ettei ole heidän tehtävänsä tällaista kertoa. Kysynkin, kenen tehtävä se sitten on, jos se ei kuulu sairaalan henkilökunnalle? On kuitenkin kyseessä merkittävä maksutavan muutos, johon potilas ja omainen olisivat voineet paremmin varautua, mikäli asiasta olisi tiedetty etukäteen. Ei voida olettaa, että jokainen VAKEn asukas osaisi asiakasmaksulainsäädännön.
Omainen tiedusteli asiaa osastonhoitajalta, jonka ensimmäinen vastaus oli, että osaston seinällä on juliste asiasta. Näinkö meillä oikeasti kuitataan tiedottamisvelvollisuus? Kun omainen käy sairaalassa tapaamassa läheistään, hän haluaa viettää kaiken mahdollisen ajan omaisensa kanssa ei lukien osaston seiniä. Jos meillä yhdellä osastolla hoidetaan tiedottaminen seinäjulisteilla, herää väistämättä epäilys, tapahtuuko näin myös muilla hyvinvointialueemme osastoilla? Puuttuuko meiltä sairaalahoidossa olevan asiakkaan kannalta inhimillinen tiedotuskäytäntö?
En halua syyllistää tai moittia yksittäisiä työntekijöitä, vaan haluan todellisella esimerkillä tuoda näkyväksi ongelman tiedotusprosessissa. Ei riitä juliste osaston seinällä, ei riitä tieto nettisivuilla. Esimerkin kaltaisessa tilanteessa on annettava tietoa etukäteen kohdaten potilas ja potilaan kunnosta riippuen myös omainen. Maksumuutoksista tiedottamisen ongelma on ratkaistavissa tarkentamalla prosessia ja selkeästi määrittelemällä, kenen tehtäviin tiedottaminen sairaalassa kuuluu.
VAKEn arvojen mukaan toiminta on asiakaslähtöistä. Muistetaan se hoito- ja muiden palvelutilanteiden lisäksi myös maksuista tiedottaessa.
Soile Eriksson (sd.)
aluevaltuutettu