Mielipidekirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 15.9.2025
Aika ajoin ehdotetaan, että omaisten pitäisi enemmän hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan. Nyt tätä on ehdotettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johdostakin (VS digi 14.9.2025). Hyvinvointialuejohtaja kysyy, voisiko omainen hoitaa käynnin, jos kotihoito on käynyt vanhuksen luona vain kerran viikossa.
Kukapa ei haluaisi antaa huolenpitoa ja hoivaa heille, jotka ovat meistä lapsina huolehtineet. Vanhusten hoivassa ja kotihoidon palveluissa on kuitenkin kyse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joita antaa alan ammattilainen. Viikottainen omaisen käynti vanhuksen luona on varmasti tärkeä ja merkityksellinen, mutta ammattilaisen antamaa palvelua se ei voi täysin korvata.
Kotihoidon saamisen kriteerit ovat tiukat, mikä tarkoittaa, että todellista hoitotarvetta vanhuksella täytyy olla saadessaan myönteisen päätöksen kotihoidosta. Siksi ihmettelenkin, mitä ovat ne kevyemmät kotihoidon palvelut, jotka voitaisiin omaisten harteille sysätä.
Hyvinvointialuejohtaja toteaa, että yhä useampi vanhus on vailla läheisen välittämistä. Varmasti näinkin on. Yksinäisyys on vanhusten keskuudessa yleistä.
Aina ei kuitenkaan ole kyse omaisen välinpitämättömyydestä, vaan kyse voi olla muun muassa pitkästä välimatkasta tai riittämättömistä mahdollisuuksista sovittaa oman elämän velvollisuudet ja omaisen hoidon tarpeet yhteen. Esimerkiksi työelämä ei nykyisellään taivu vaatimuksiin lisätä omaisten hoitovastuuta. Kaikilla ei myöskään ole omaisia, joita vastuuttaa.
Välittämistä ei mitata sillä, kuinka paljon omainen hoitaa vanhusta. Välittämistä on sekin, että myöntää oman rajallisuutensa ja hakee apua sosiaali- ja terveyspalveluista. Jo nyt moni välittää vanhemmistaan tai muista omaisistaan niin paljon, että hoitaa asioita oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa kustannuksella. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle sekin, kun työikäiset omaiset uupuvat ja jäävät pois työelämästä.
Hyvinvointialueen johdon kommenteista voi saada käsityksen, että omaiset ajattelevat kotihoidon poistavan omaisten vastuun kokonaan. Näin ei ole. Kyllä omaisille riittää monenlaisia asioita hoidettaviksi vanhuksen kotihoidon asiakkuudesta huolimatta. Välillä käy valitettavasti niinkin, että kotihoidossa ilmenevät ongelmat ja puutteet lisäävät omaisten hoidettavia asioita, kun hoito ei toteudu sovitusti.
Ratkaisu kasvavaan vanhusten hoidon ja hoivan tarpeeseen vastaamiseen ei ole vastuun siirtäminen nykyistä enemmän omaisille. Sen sijaan on varmistettava riittävä ja osaava työvoima sote-alalla. On huolehdittava hoitajien työoloista ja -hyvinvoinnista, jotta alan ammattilaiset pysyisivät tehtävässään ja uusia ihmisiä hakeutuisi alalle.
Soile Eriksson (sd.)
alue- ja kaupunginvaltuutettu