puheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 26.10.2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Osavuosikatsaus kasvattaa entisestään huolta lastensuojelun tilanteesta. Se, että avohuollon asiakasmäärä on kasvanut 15 prosenttia ja kiireellisten sijoitusten päätösten määrä 22 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, on hälyttävää ja kertoo osaltaan siitä, että perheiden ahdinko on kasvanut.
On todella hyvä, että hyvinvointialue on ryhtynyt lisäämään lastensuojelun laitoshoitoa omana toimintana, mutta pelkään, että lastensuojelun tarpeen kasvaessa riippuvuutta ostopalveluista voi olla entistä vaikeampaa vähentää.
Aina kun lapsi sijoitetaan laitokseen, on tärkeää, että alusta asti tehdään suunnitelmallista työtä lapsen turvallisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Lastensuojelulain mukaisesti perheen jälleenyhdistämisen tulee olla keskeinen tavoite silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Olen kuitenkin kuullut huolestuttavia arvioita siitä, että yhä harvemman lapsen tilanne mahdollistaa kotiutumisen tai siirtymisen perhehoitoon.
Erityisesti ostopalveluiden osalta olen huolissani siitä, olemmeko hankintatavallamme luoneet itseään ruokkivan ongelman. Hyvinvointialue maksaa laitoshoidosta vuorokausiperusteisesti, eli palveluntuottajan tulot riippuvat sijoituksen kestosta.
En väitä, että palveluntuottajat tarkoituksellisesti pitkittäisivät sijoituksia. Mutta tällainen laskutusmalli voi luoda taloudellisen kannustimen, joka ei edistä lapsen etua.
Sijoituksessa puututaan aina merkittävästi lapsen ja perheen oikeuksiin. Vaikka hoito ostetaan yksityiseltä, vastuu lapsen edun toteutumisesta ja palvelun valvonnasta säilyy hyvinvointialueella.
Siksi kysyn, miten varmistamme, että myös ostopalvelulaitoksissa tehdään aktiivisesti työtä kotiutumisen tai perhehoitoon siirtymisen eteen? Miten tätä seurataan ja miten se huomioidaan sopimuksissa?
En tarkoita, että yhtäkään lasta pitäisi kiirehtiä pois hänen tarvitsemastaan sijoituspaikasta. Mutta palveluntuottajan taloudelliset intressit eivät saisi edes teoriassa muodostua esteeksi lapsen edun toteutumiselle, ja toivon, että tämä huomioitaisiin hankinnoissa.
Lopuksi haluan mainita Riitta Särkelän ja Nina Korventaipaleen kanssa laatimamme valtuustoaloitteen, jolla haluamme turvata nuorten ja erityisesti lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten mahdollisuuden suorittaa opintonsa loppuun. Nämä nuoret lähtevät itsenäiseen elämään usein muita vaikeammista lähtökohdista, eivätkä opintojen aikaiset toimeentulovaikeudet saisi estää heidän valmistumistaan tai johtaa velkaantumiseen.
Toivon, että mahdollisimman moni valtuustokollega harkitsee aloitteemme allekirjoittamista.
Kiitos.
Emily Strohm (sd.)
aluevaltuutettu